Leppävirran kirjasto

Yhdenpäivänromaani, joka kattaa kokonaisen vuosisadan.

"Vähitellen Marie huomasi, ettei tärkein ollut rakkaus, koska sitä oli tarjolla niin vähän, vaan rutiini, koska sitä oli tarjolla niin paljon."

Ranskasta Suomeen muuttaneen 100-vuotiaan Marien tajunnanvirta tekee kulttuurien törmäämisestä ilkikurin ja hienostuneisuuden taidetta.

Marie Myhrborgh on yhtä vanha kuin mennyt vuosisata. Hän jaksaa vaivoin kääntyä vanhainkodin vuoteessa mutta tottuu vuosien mittaan olemaan, syömään ja puhumaan yksin. Marie on helsinkiläisen kirurgin leski ja ennen kaikkea strasbourgilainen. Kun hän saapuu vasta itsenäistyneeseen Suomeen, hän ei voi aloittaa keskustelua selvittämättä ensin, mikä puhuttelumuoto on ”comme il faut”.

Tajunnanvirta kulkee huolettomasti menneen ja nykyisen ajan, keskieurooppalaisen ja suomenruotsalaisen kulttuurin väliä. Muistikuvat ryöppyävät kuin ajatus, vapaasti ja selittelemättä. Niistä syntyy hienostuneen humoristinen ja särmikäs tarina suomalaisesta ja ranskalaisesta suvusta sekä kokonaisesta vuosisadasta.

Arne Nevanlinna (1925–2016) oli helsinkiläinen kirjailija ja arkkitehti.

Nevanlinna ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi 1992. Omakohtaisessa teoksessaan Isän maa (1993) Nevanlinna kertoo lapsuudestaan tunnetun kulttuurisuvun jäsenenä ja Rolf Nevanlinnan poikana humoristisin anekdootein.

Nevanlinnan teoksissa raja tietokirjallisuuden ja kaunokirjallisuuden usein venyy ja tyyli vaihtelee sukukronikasta persoonalliseen jutunkerrontaan. Romaaneissa myötätunto on alistetun osapuolen puolella ja yläluokka nähdään hilpeän ironisessa valossa. Rakastettu romaani Marie (2008) oli Finlandia-ehdokkaana, ja sitä seurasivat romaanit Hjalmar (2010), Varma (2012), Heta (2014) ja Pako (2016).